Читать книгу: «Kuningasverta»
Helvi Herlevi
Kuningasverta
Kaksinäytöksinen kuvaus
Julkaisija – Good Press, 2021
EAN 4064066341503
Sisällysluettelo
HENKILÖT
I NÄYTÖS.
II NÄYTÖS
HENKILÖT:
Sisällysluettelo
PELTOLAN ISÄNTÄ.
PAAVO }
KALLE } hänen poikiaan.
ANNA, hänen tyttärensä.
MARI, palvelija.
TAPANI, renki.
KIVEKKÄITÄ.
Tapahtumapaikka ja aika: Peltolan talo Uudellamaalla, joulunaikana vuonna 1708.
I NÄYTÖS.
Sisällysluettelo
(Näyttämö: Peltolan tupa. Vasemmalla ovi ulos, oikealla kamariin. Ikkuna peräseinällä, sen edessä pitkä honkapöytä, jonka molemmin puolin kaksi lavitsaa. Vasemmalla taustalla muuri. Sen lisäksi muita tupahuonekaluja: astiakaappi y. m.)
1:nen kohtaus.
ANNA ja TAPANI ikkunan luona. Katselevat ulos.
TAPANI
Näetkö loimua, joka punaa taivaanrannan tuolla metsän takana? Sääksjärven kylä siellä palaa! Isäntä ei sitä äsken paloksi uskonut, mutta kyllä se on. Mahtoi olla komea näky se Porvoon palo. Ja komea oli se työ myös, jonka Porvoon miehet tekivät, kun ne siellä sillalla möivät henkensä kalliiseen hintaan. Sieltä lähtivät kenraalit ja sotajoukot niin nopeasti kuin pääsivät Hämeen puolelle ja jättivät meidän vanhan kaupungin oman onnensa nojaan. Se sortui, mutta ei ennen kuin miehet makasivat sillalla ja viimeinen panos oli ammuttu….
ANNA
Onko kaupunki jo vainolaisten vallassa? Niin lähelläkö ne ovat?
TAPANI
Lähempänäkin! Miksi muuten palaisi naapurikylän talot? Siellä niitä varmaan on satakunta, ja ennen iltaa — ne voivat olla täällä.
ANNA
Täällä!
TAPANI
Niin, ja silloin on meidän vuoro seisoa kuin Porvoon pojatkin kodin ja konnun puolesta.
ANNA
Tapani, mitä aiotte te tehdä?
TAPANI
Mitä voimme. Ellemme muuta voi, voimme ainakin kaatua kotikylän rajalle.
ANNA
Kuollakko? Voi, Tapani, siihenkö päättyisi meidän kultaiset tulevaisuushaaveemme?
TAPANI
Oi, Anna, mieluummin toki eläisin kaskea kaataakseni kotimme tieltä, mutta — Anna — etkö käsitä, juuri se kotikamara meiltä mielitään riistää, onnemme pohjan ne tahtovat ottaa, ja työn hedelmän ja pellon siemenen… Ellemme voi sitä pelastaa, täytyy meidän kaatua.
ANNA
Kaatua — niin, sinun ja veljien. Mutta, Tapani, isä ja minä, minne joudumme me?
TAPANI
Isäntä ja sinä? Ei, Anna, en jaksa ajatella näitten tupien raunioina savuavan. Me ajamme ne takaisin! Kuuma paikka on edessä, se on varmaa. Tämä on kostoa meidän viimeviikkoisesta kepposestamme. (Innostuen.) Ja oiva kepponen se oli! Kolmekolmatta miestä vallottamassa asevarastoa, joka olisi riittänyt kokonaiselle joukko-osastolle! Kuljettajat jäivät tielle siihen paikkaan, ja siinä olikin kaikki, minkä ryssä saattoi korjata talteen senjälkeen kuin me olimme vieneet aseet parempiin kätköihin. Kyllä me heti kostoa aavistimme. Sentähden kiiruhdimmekin katkaisemaan heiltä tien, ennenkuin he tänne ehtivät. Anna, minun täytyy lähteä. Miehet odottavat minua männikössä kirkon luona, ja vihollinen voi olla täällä milloin hyvänsä. Ei minulla olisi ollut aikaa tänne poiketa, mutta kun kotipellon yli oikaistiin, en voinut ohitse kulkea…
ANNA
Oli hyvä, että tulit, Tapani. Saanhan edes eväillä laukkusi täyttää, jos jälleen pitemmältä viipyisit…
(Ottaa Tapanin laukun, jonka tämä on laskenut lavitsalle, ja panee siihen eväitä.)
